Aluevaaleissa valitaan hyvinvoinnin ja pelastustoimen linjaajat
Olen ehdokkaana aluevaaleissa Pohjois-Savossa Keskustan listalla. Haluan tuoda osaamiseni pohjoissavolaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Tammikuussa käytävät aluevaalit ovat historian ensimmäiset ja alkuvaiheessa onkin suuri työ saada toiminta käyntiin, luoda strategia ja mahdollistaa sote- ja pelastushenkilöstön hyvä työ tulevaisuudessakin. Hyvinvointialueiden valtuustot päättävät hyvinvointialue- ja palvelustrategiasta, talousarviosta, pelastustoimen palveluista sekä hyvinvoinnin palveluverkoston periaatteista. Lisäksi aluevaltuusto valitsee jäsenet erilaisiin toimielimiin.
Ei ole samantekevää, millaisia ihmisiä aluevaltuustoihin valitaan: tarvitaan yhteistyökykyisiä ihmisiä, jotka osaavat ajatella koko alueen menestymistä. On tärkeää, että meillä on monipuolisesti ehdokkaita aluevaaleissa. On myös tärkeää, että tuleva aluevaltuusto on monipuolinen, keskusteleva ja yhteistyökykyinen. On tärkeää, että alueemme asukkaat äänestävät tulevissa aluevaaleissa. Siksi kannattaa seurata ehdokkaita ja osallistua keskusteluun.
Tärkeitä teemoja ovat mm. lähipalveluiden turvaaminen, avun piiriin pääsy helposti ”yhden luukun kautta”, keskustelemalla kehittäminen, nuorten mielenterveyspalveluihin panostaminen, uuden teknologian hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä, pelastustoimen ja sote-henkilöstön osallistaminen kehittämiseen ja yrittäjämyönteisyys.
Keväällä 2019 olin ehdolla eduskuntavaaleissa Savo-Karjalan vaalipiirissä Suomen Keskustan listalla numerolla 45. Äänimääräni oli 2940.
Vaaliteemani eduskuntavaaleissa olivat:
- Osaaminen, koulutus ja tutkimus ovat Itä-Suomen menestyksen edellytys. Ne luovat kivijalan, jolle rakennetaan elinkeinojemme menestys. Laadukas koulutustarjonta koko koulutuspolulla: varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa, lukioissa, ammattikouluissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, on oltava tarjolla myös Itä-Suomessa. Tarvitsemme alueellamme myös laadukasta tutkimustoimintaa, esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa. Eri organisaatioiden välinen yhteistyö elinkeinojen kehittämistoiminnassa on vahvuus, jota kannattaa vaalia.
- Maaseudulla on biotalouden perusta. Metsissä, pelloilla ja vesistöissä on ratkaisut niin ilmastonmuutokseen kuin ihmisten hyvinvointiinkin. Metsien, peltojen ja vesistöjen kestävä käyttö on oltava mahdollista myös tulevaisuudessa. Hyvä metsien hoito vahvistaa hiilinieluja ja tuo taloudellista hyvää. Suomalainen, puhdas ruoka syntyy maatiloilla, joissa on ammattitaitoa, motivaatiota, kehittämistahtoa ja hyvinvointia. Suomalaisen elintarvikeketjun erinomaisuus on jäljitettävyydessä ja laadussa.
- Yrittäjyys on alueemme moottori. Yritysten toiminta edellyttää myös ammattitaitoisen työvoiman saantia, joten koulutuksen on mahdollistettava alan vaihto. Tiivis yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä on tärkeää. Yrittäjyyden ja palkkatyön limittyminen on oltava mahdollista nykyistä helpommin esim. sosiaaliturvan näkökulmasta.
- Osallisuuden tunne on turvallisuuden perusta. Jokaisen suomalaisen on saatava tuntea olevansa osa yhteiskuntaa. Lapset, nuoret, aikuiset ja ikäihmiset, ihan jokainen, ansaitsevat tämän. Osallisuuden tunne voi tulla työn, opiskelun, harrastusten tai vaikkapa yhdistystoiminnan kautta. Ihmisen on voitava vaikuttaa itseään koskeviin ja oman elinympäristönsä asioihin.